Home |
Search |
Today's Posts |
#1
|
|||
|
|||
Queeeeeel arbitre!!!
Kuinka syvältä uraanit?
Aikoinaan I. Karaila netissä laski uraanin kaivuun olevan 0,1% jo irrotusenergiansa osalta täysin kannattamattoman. Myös STUK ja GTK ilmoittaa 0,1% uraanin olevan teoreettisessa kannattavuusrajassaan jo normaalissa parhaimmanluokan teollisussirroituksessa. Ja kun huomioimme avoaumasliuoituksen romahtamisen 15% todellisen saannin energian hukka vähintään 5 kertaa alle saannon. Kun TVO ilmoitti 2007 jälkeen maailman uraanimalmien keskimääräisen pitoisuuden putoavan 0,4% myös tämän malmin saanti romahtaa aiemman korkeamman hyödyn rikkaan malmion saannista viidesosaan. Näin todellinen saanti putoaa suuren määrän karkeassa avoaumausliotuksesta 0,06%. Karkeasti 1 kWh sisälle irrotusräjähteisiin, lajittelijoihin, murskaimiin ja ulos uraanista saataisiin vain 0,6kWh. Systeemillä ei ole energiapositiivista yhtälöä enää. Kiinnostuin perustasta kuinka syvältä kiveä ylipäätään energiapositiivisesti edes nostaa. Kuulostaa aika absurdilta, mutta jopa öljyä ei kannata porata kilometrien syvyyksistä, koska siitä saatava energia ei enää kata edes nostokuluja! Lähtöarvoksi otan vesienergiasta saatavia peruskaavoja. 0,1%/15% uraaninmalmin saannilla laskin maastamme noin neliödesimetrin edustavan yhtä saatua kWh:ta. Aloitetaanpa tapaus Ronneburgista, jossa kaivettiin jopa alle 0,1% uraania jopa 2km syvyydestä. Kun seinämä räjäytetään lasken kaiken rojahtavan yksinkertaisuuden vuoksi pohjaan. Uraanimalmin paino 3 000kg/m3. Kuljetuskalusteeksi auton summittain 10% hyötysuhteella. Huomioin tässä auton 25% perusenergiatalouden moottorissa. Vaihteen häviöt. Sen faktan, että noutoauto tekee edestakaisessa matkassaan takaisin pohjalle vain 50% energiamielessä nostotyötä jne. 20m*0,01m2 pala= 0,2m3 malmikiveä josta tulee 1kWh. 2km matkalla muodostuu 0,2*100= 20m3 edustaen 100kWh. Painoltaan tämä vastaa silloin 3t/m3* 20m3= 60m3 vettä. Luku pitää kertoa kuorma-auton huonolla 10-kertaistuvalla hyötysuhteella. 10*60m3= 600m3. Tästä osaan jo laskea veden energiantuoton tunnin aikana sen pudotessa 2km, kun huomioin tuntiin sisältyvän sekuntimäärän . 600m3/3 600s/h= 0,17m3/s. Nyt saamme jo suoraan kWh työn veden kaavasta: 0,17m3/s*2 000m*9,81= 3 270kWh on tarvittu nostoenergia, jotta saavutetaan suunnilleen 0,1% uraanista saatava 100kWh perustuotto. 3 270kWh/100kWh= 32,7-kertaa vähemmän kuin mitä pelkästään jo nostoon kului energiaa! Siis aivan tolkutonta uraanienergian kaivunmetodia näytti taannoinen CCCP jo 60-luvulla suosivan DDR:ssä. Vielä voimme modifioida teoreettisen noston "nollarajan". 2 000m/32,7= 61m olisi näillä metodein se uraanikaivoksen perussyvyys josta moista Uudenmaan 0.1% perusuraania ei siis edes kannattaisi tosiaan nostaa kuorma-autolla! Ja huomatkaa nyt puhun pelkästään "nostosta". En irtiräjäytyksistä, murskauksista, hapotusenergioista jopa monttuun jatkuvasti tunkeva pohja- ja sadevesi on systeemissä kallista jatkuvasti pois nostettavaa lisäkulutusta aina. Laskelma on mitä mieltä kääntävintä jo syystä, että esim. Limoussinen taannoinen uraanikaivos oli 400m syvä. Limoussinesta tulisi energiamielessä pelkästä perusnostosta tuplat triplatappiot jo. Tähän laskin, jotta hahmotettaisiin niitä perustavia syitä miksei Suomeen suunniteltavat uraanikaivokset ole kovin syviä. Todellisuudessa jo esittämästäni hahmottuu aika hyvin miksei puhuta kuin 20m peruskaivunsyvyyksistä Arevan uraanihankkeissa. |
Reply |
Thread Tools | Search this Thread |
Display Modes | |
|
|